Jyväskylän varhaiskasvatuksen tilasta

Kirjoitin mielipidekirjoituksen otsikolla "Pienimpien jyväskyläläisten palvelut vaarassa" sanomalehti Keskisuomalaiseen. Ajattelin kirjoittaa samasta asiasta tähän blogiin vähän pidemmin, ajatukset kunnolla auki. Huomaa, että en itse toimi varhaiskasvatuksen piirissä muuten kuin asiakkaana. Tai siis olen jonossa asiakkaaksi. Kaikki kirjoittamani perustuu käymiini keskusteluihin eri alojen ihmisten kanssa, sekä julkisiin asiakirjoihin.


Jyväskylässä päiväkodit ovat äärimmilleen täynnä. Laki sallii kunnalliseen päivähoitoon maksimissaan neljän kuukauden jonotusajan (ihan tarkalleen ottaen: asiakkaan pitää tehdä hakemus viimeistään 4kk ennen kuin lapsi tarvitsee paikan, ja kunnan pitää järjestää hoitopaikka viimeistään tänä ilmoitettuna päivämääränä). Kyselimme vaimoni kanssa jonotusaikoja reilulta kymmeneltä tutulta lapsiperheeltä, joilla asia on ollut lähiaikoina ajankohtainen. Kaikilla oli kestänyt melko tarkkaan neljä kuukautta hoitopaikan saamiseen. Koko sen neljän kuukauden jälkeenkin paikka saattaa vielä tulla toiselta puolelta kaupunkia. Pitkien jonojen lisäksi resurssipulasta kertoo se, että öisin ja viikonloppuisin hoitoa on tarjolla vain Jyväskylän keskustassa, Tapiolan päiväkodissa. Ilta- ja vuorohoitoa tarjoavia päiväkoteja on myös suunniteltu vähennettävän tänä vuonna. Ilmeisesti vaikkapa vaajakoskelaisten ei tarvitse käydä yö- tai viikonlopputöissä.


Tässä leikin pienen 15kk vekaran kanssa
Pikkuinen poikamme on tällä hetkellä jonossa päiväkotiin.

Koko Suomessa mietitään nyt kovasti, miten koronan aiheuttamasta talouskriisistä tullaan selviämään. Jyväskylän kaupungilla on lisäksi jo ennen koronaa pyyhkinyt kehnonlaisesti. Julkisuudessa on puhuttu paljon vanhempien ajamisesta töihin kotihoidon tuen lyhentämisellä tai jopa lopettamisella. Tällöin kuitenkin yhä vain useampi lapsi tarvitsisi päivähoitopaikkoja. Kannattaa myös muistaa, että jos varhaiskasvatusta on huonosti saatavilla, töihin palaaminen ja niiden kullanarvoisten veroeurojen tuottaminen on yhtä lailla vaikeaa.


Jyväskylän vuoden 2021 talousarviossa puhutaan toiveikkaasti säästöistä varhaiskasvatuksessa perustuen "palvelujen tarpeen supistumiseen syntyvyyden laskiessa". Samassa arviossa esitetään kuitenkin tavoite nostaa osallistuvien lapsien määrä 78,3 prosentista 80,0 prosenttiin. Tämänhetkisten väestöennusteiden mukaan tämä tarkoittaisi kuitenkin päivähoidossa olevien lapsien määrän lisääntymistä 30:lla, ei vähenemistä. (Ennusteen mukaan vuonna 2020 0-6 -vuotiaita jyväskyläläisiä oli 9350, joista 78,3% on 7321 lasta. Jos syntyvyyden väheneminen jatkuu tasaisena vuoden 2020 ja 2025 ennusteiden välillä, 2021 on samassa ikäryhmässä ennustetusti 9190 lasta. Heistä 80% on 7352 lasta). Jompi kumpi tulee siis joka tapauksessa menemään pieleen: joko päivähoidon tavoittavuudessa ei tulla pääsemään tavoitteeseen, tai sitten budjettia on alimitoitettu epärealistisen pienen odotetun lapsimäärän vuoksi. Huonossa tapauksessa molemmat.



Minä ja pikkiriikkinen tyttäreni
Kuopuksellemme päivähoito on ajankohtaista vasta ensi vuonna.

Samaisessa talousarviossa käsitellään myös valtakunnallista kaksivuotisen esiopetuksen kokeilua, joka tapahtuu tänä syksynä ja johon osallistuvat kaupungit arvottiin. Arpa osui Jyväskylään siten, että 20% toimipaikoista järjestää kaksivuotista esiopetusta. Kokeilu toimii siten, että opetus- ja kulttuuriministeriö poimii satunnaisesti ne esiopetuksen toimipaikat, joissa kokeilu järjestetään (eli meidän tapauksessamme 20% kaikista esiopetusta antavista päiväkodeista). Näiden toimipaikkojen alueelta kaikilta viisivuotiaiden vanhemmilta (siis myös niiltä, joiden lapsi ei ole vielä päivähoidossa) kysytään, haluavatko he heidän lapsensa osallistuvan kokeiluun. Vanhempien suostuessa kunta on velvoitettu ottamaan lapsen esiopetukseen. Valtio maksaa sitten kunnalle korvauksia siten, että kokeilusta ei koidu kunnalle ylimääräisiä kuluja.


Kokeiluhan on tosi hyvä, ja toivon sille kaikkea menestystä. Jyväskylän tapauksessa minua huolestuttaa siinä kuitenkin yksi seikka. Edes nyt päivähoitopaikkaa ei aina järjesty siitä päiväkodista, jonka alueella lapsi asuu. Mitenköhän tilanne muuttuu, kun yhtäkkiä elokuussa kaikki alueen viisivuotiaat ovatkin oikeutettuja paikkaan siitä lähimmästä päiväkodistaan. Talousarvion mukaan "Varaudutaan siihen, että [kaksivuotisen esiopetuksen] kokeilu koskee myös Jyväskylää". Miten kummassa siihen varaudutaan, jos budjetissa ei ole varauduttu lisähenkilöstön palkkaamiseen tai muuten uusien päiväkotiryhmien perustamiseen? Vaikka valtio korvaakin esiopetukseen menneistä viisivuotiaista aiheutuneet lisäkulut, minun ymmärrykseni mukaan päivähoitoon oikeutettujen 0-4 vuotiaiden lasten lähipäivähoitopaikkojen takaamiseen tukiaisia ei heru.


Sokerina pohjalle, näiden pohdintojen jälkeen, talousarviossa seisoo: "Varhaiskasvatuspalvelujen tarve on tasaantunut syntyvyyden laskiessa. Uusia päiväkoteja ei valmistu vuoden 2021 aikana. Palvelujen tarpeen supistumisen syntyvyyden laskiessa arvioidaan vaikuttavan vuoden 2021 aikana jo noin yhdeksän henkilötyövuoden verran".


Järjestelmä tuntuu jo nyt ratkeavan liitoksistaan, ja sitä ollaan vielä kuormittamassa lisää. Vaikka kaupungin talous olisi miten huonossa tilassa, meidän on parannettava varhaiskasvatuksen tilaa. Pienten lasten perheiden hyvinvointi on turvattava.

0 comments

Recent Posts

See All

TUORE KUHA -BLOGI

Ajatuksia arjen keskeltä. Politiikasta, politiikan ulkopuolelta. Tajunnanvirtaa hetken mielijohteesta, joskus jopa loppuun vietyjä mietteitä.

TÄGIT